perjantai 20. syyskuuta 2013

Kateus ja katkeruus vie kalatkin vesistä...

Tästä aiheesta on pakko kirjoittaa oma postaus! Olen törmännyt nimittäin todella kateelliseen ihmiseen, joka on sitä mieltä, että ms-ihmiset vain tekeytyvät sairaiksi, käyttävät yhteiskunnan etuja vain häikäilemättömästi hyväkseen ja ovat esimerkisi tekosairaana pois töistä!

No totta jumalauta niin teenkin, mutta en syyttä suotta. Olisin mielelläni täysin terve, vailla yhteiskunnalta saamiani almuja ja kävisin hyväkuntoisena töissä, mutta ms ei ikinä minusta katoa enkä ole kuullut oireiden mystisestä paratantumisestakaan. Hyvähän se on, että olen osannut tarpeeksi hyväkuntoisena ja täysijärkisenä hakea vammaispalvelulain minulle oikeuttamia etuuksia, sillä viranomaiset eivät niitä tulisi tyrkyttämään, vaikka heillä kuinka olisi tiedonantovelvollisuus.

Jos osaa hiukan googlettaa, ymmärtää lukemaansa ja osaa kirjoittaa hakemuksia, ja niiden seurauksena myönnetään esimerkiksi kuljetuspalvelut, asiaan ei kateellisten, asiaa tuntemattomien tai katkeroituneiden tarvitse puuttua tai edes esittää siitä omaa mielipidettään! Aivan kuin tauti olisi tahallaan hankittu. Minä en ainakaan aio selitellä kenellekään enää mitään. Kell' onni on, se onnen kätkeköön!

Mitä vaikuttaa kenellekään mistään tarkemmin kertoa tai ketään neuvoa, kun ei voi tietää, kuka on oikealla asialla ja kuka ei... Palvelukset on palveltu, kukin kaivakoon oman kuoppansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti